laupäev, 23. jaanuar 2010

Kuhu läheb lumi?


Väljavõte Helsingin Sanomate veebist.

Viimasel ajal on huvi tuntud, kuhu läheb lumi, mis tänavuse talve jooksul on teedelt ja tänavatelt kokku kogutud. Sest kõik paratamatult ei lähe lumelinna ehitamiseks. Lund on selleks liiga palju. Nagu juuresolev kujutis näitab, siis Helsingis kallatakse lumi lihtsalt üle sadamakai ääre merre.

5 kommentaari:

Anonüümne ütles ...

väga õige tegevus, ja miks tallinnas samamoodi ei tehta?
pakun, et kellegile on kasulik autoga 20 km vedada ja ladustamise eest pappi küsida.
eriti käib see eraisikute ja firmade kohta.

elektritsaabtasuta.blogspot.com ütles ...

Investointi maalämpöön maksaa itsensä takaisin noin 3-4:ssä vuodessa verrattuna siihen, että olisin laittanut talooni sähkölämmityksen.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/5112865

Suomessa käytävässä energiakeskustelussa unohdetaan varsin järjestelmällisesti maalämpö.
Kyseessä on uusiutuva energia. Aurinko lämmittää
maaperän, joka otetaan keruuputkistolla talteen vuoden mittaan. Keksintö on ollut käytössä jo kolmattakymmenettä vuotta. Ihmettelen miksi kokemuksia tästä ei Suomesssa osata hyödyntää.
Suurimpana hyötyjänä olisivat nimenomaan kotitaloudet. Investointi maalämpöön varsinkin uudisrakennuksessa on erittäin kannattavvaa.

Lämmitysenergian "tuotannossa" käytetään maalämpöpumppua, joka koostuu kompressoreista, ja pumpuista. Sähköä kuluuu lähinnä näiden laitteiden käyttöön. Hyötysuhde on sellainen, että kun laitteiston käyttöön laittaa 1 kilowatin energiaa, laitteistosta saadaan 3-5 kilowattia lämmitystehoa.

Miksi julkisessa keskustelussa sitten "unohdetaan" tämä erinomainen energian tuotantomenetelmä? Onko vastauksena se, että ihminen pääsee tällä tavoilla suhteellisen hyvin irti "energiamarkkinavoimista". Valtio tavallaan menettää verotuloja, ja herrat optioitaan.

Perheellämme on noin 165 m2 talo Pohjois-Suomessa. Lämmitystapana maalämpö, keruuputkistoa tontilla 500 metriä. (Toinen vaihtoehto olisi toteuttaa keruuputki porakaivoon, joka mahtuu tontille, kuin tontille.)

Kotitaloutemme energialasku (sisältäen lämmityksen ja käyttösähkön) on noin 100 Euroa/kk. Tähän sähkön käyttöön saa jo vähän "tuhlaillakin". Investointi maalämpöön maksaa itsensä takaisin noin 3-4:ssä vuodessa verrattuna siihen, että olisin laittanut talooni sähkölämmityksen. Suosittelen muillekin.

Investointi maalämpöön maksaa itsensä takaisin noin 3-4:ssä vuodessa verrattuna siihen, että olisin laittanut talooni sähkölämmityksen. Suosittelen muillekin.

Investointi maalämpöön maksaa itsensä takaisin noin 3-4:ssä vuodessa verrattuna siihen, että olisin laittanut talooni sähkölämmityksen. Suosittelen muillekin.

Investointi maalämpöön maksaa itsensä takaisin noin 3-4:ssä vuodessa verrattuna siihen, että olisin laittanut talooni sähkölämmityksen. Suosittelen muillekin.

elektritsaabtasuta.blogspot.com ütles ...

Kolme eri tapaa kerätä lämpöä maastahttp://www.nibe.fi/Pages/41974/M10682-2.pdf
Kolme eri tapaa kerätä lämpöä maasta
Kallio
Lämpöpumppu kerää talteen osan kallioon varastoituneesta aurinkoenergiasta kallioon
porattuun reikään asennetun keruuputkiston avulla. Reiän syvyys vaihtelee 70–200 metriä
talon energiatarpeesta riippuen.
Pintamaa
Lämpöpumppu kerää talteen osan maaperään varastoituneesta aurinkoenergiasta maahan
upotetun, lämmönkeruunesteellä täytetyn keruuputkiston avulla. Keruuputkisto asennetaan
noin 100–120 cm syvyyteen 150 cm välein ja sen pituus vaihtelee talon energiatarpeesta
tai maan laadusta riippuen.
Vesistö
Lämpöpumppu kerää talteen osan veteen sitoutuneesta lämpöenergiasta vesistön pohjaan
upotetun keruuputkiston avulla.

Anonüümne ütles ...

Sähkömies, Ime Munaa!

Anonüümne ütles ...

Kus on Ott Lumi?

karuloom