Tuleb välja, et pedofiiliasüüdistuse saanud Kaur Hanson on lisaks lastevanemate liidule ka laistekaitse liidus tähtis nina, saabus järgmine kommentaar:
Lastekaitse Liit valetas.
Kaur Hanson on nende juhtfiguur:
Presidendid, toetaja- ja vanematekogu liikmed
Presidendid
2006 – Katrin Saks .............
Toetajaliikmed
1. Anu Müürsepp
2. Eiki Nestor
3. Elmar Nurmela
4. Erki Korp
5. Eve Liblik
6. Helle Niit
7. Inger Kraav
8. Kadri Kurve
9. Kaur Hanson
.................
Vanematekogu 1997 – 1999
Ene Tomberg – president
Leo Tamm
Saida Ausing
Priit Sutt
Sirje Vaher
Kaur Hanson, alates 1998. a asendusliikmena Taimi Innos
..........
http://www.lastekaitseliit.ee/?id=10493
15 kommentaari:
Oi-oi-oi.
See Põhja Politseiprefektuuri ja Politseiprefektuuri töötaja TIMO TARVE jutt võtab uued mõõtmed. Kas isegi Küüdi onu siia segatud !
Siin Põhja Politseiprefektuuri presentatsioon. Juhiv arvamusliider nende jaoks lasteasjanduses: Kaur Hanson !
Kes peale selleks hetkes, teadaolevalt juba kahel korral oli avaldustega polititsei poole pöördutud kui võiamliku pedofiili vastu.
http://tervis.tallinn.ee/est/g21s158
tähendab see seda, et Põhja Politseiprefektuuri kaudu pääses pedofiili otse kooli laste manu "küsitlema" ?
Hullumaja puhvet! Kuhu see Karuloom veel ennast sisse on surunud? Otsalt kaitses ka omal ajal Raidalit...
Täitsa löpp. Siis ta sai just need lapsed välja valida, kellel pole isa ja kellel on probleeme (koolist puudumise, öppimistulemustega jne), kelle vanemad ei huvitu lastest ja nende koolikäigust. Ja muidugi oma isikliku maitse järgi vastavalt vanuseklassile. Appi appi!
See power point on väga vajalik, et saaks üldse pildi, mis toimub Tallinnas kesklinna koolides aga samas kui enda kohta nii palju infot anda on ka päris ohtlik nagu praegune case näitab.
Otsalt oli ka ju tuntud koerapiinaja.
Nagu karuloom Kaur Hansongi.
Uurimused näitavad, et üks pedofiil on keskmiselt seotud umbes 12 lapsega.
iluspoiss
On täiesti selge, et praegused reaktsioonid IRL tegelastelt näitavad - nad ei saa ikka veel aru kui osavalt Kaur Hanosn nendega manipuleeris.
Nad ikka veel usuvad, et Hanson "tegi ka head ".
Tegelikult oli Hansoni IGA TEGEVUSE kahe põhjaga. Lõppeesmärk pääseda lapse juurde ja ta vägistada.
Ka Eesti ajakirjanikud käituvad nagu lotud. On selge, et Hansonil õnnestus tänus sidemetele manipuleerida süsteemiga palju ohtlikumalt kui Toomas H. Liivil.
Selgus, et lastekaitsetegevus, politsei tegevus, mittetulundusühingute tegevus on auke täis, kuhu pedofiil nagu parasiit end osavalt vahele poetas.
Elmar Nurmela lastekaitseliidus! Tule taevas appi! Elmar Nurmela on eluaegne punane noorsoomiilits, kes käis keskkoolides ja tehnikumides lapsi ja nende õpetajaid kiusamas ja piinamas; näiteks siis, kui mõni veidi võtnud noorsand kusagil oli punalipu maha tõmmanud. Elmar Nurmela on lausloll, aga tüüilise väga vöikest kasvu mehikesena üliagar inimene, mees kelle kohta on paljudel puhkudel öeldud: "Suur mees, väike munn, väike mees, ise munn".
Täitmata on veel ainult üks unistus: lapsepõlves soovis Hanson pikkade aastate jooksul saada bussijuhiks. Väikelinnas või maakonnas koolibussijuhiks...
iluspoiss
See tuleb sellest, et ta oli üliandekas isa ( keda hiljem luuseriks nimetas), kes oli väga nõudlik.
Laps oli aga natuke laisavõitu mõmmik, kes ilmselt kannatas laste depressioni all. See ei võimaldanud tal lühikese aja jooksul piisavalt konsentreeruda. See eest oli ta võimeline omandama pikema perioodi jooksul. Konfliktid isaga rikkusid olulisem määral tema tervist, ja stressisituatsioonides kippus ta käega viskama - jättis pooleli ülikooli, kipus nutma kui töö juures oli mingi probleem ( Hans H. Luige väide).
Võib-olla siit kasvas välja vajadus olla kellegi suhtes tugevam , teda võtta , karistada
(midagi sellist, mis ei saanud väga vastu panna), samaaegselt selle seksiobjekti eest justkui hoolt kandes.
Siit ka vajadus mingi elu järgi, mis oli justkui omaette, aga kust sai jälgida, mis oleks ühetaoline ning ei nõuaks uusi pingutusi.
Hans H. Luik esitas Keskpäevatunnis väite, et Hanson jagas oma seksiobjekte.
15 tõestatud episoodi ( loomulikult on see jäämäe veepealne osa), ega rohkem politsei ei viitsiks ka otsida.
On selge, et episoode on rohkem.
See aga tähendab, et järgmised on siis PARTNERID kellega Hanson lapsi jagas.
Loomulikult pole eesti ajakirjandus esitanud ühetegi küsimust....
Mõni aeg tagasi uuris ka Margo Vaino pedofiiliaga seonduvalt. Lõppkokkuvõttes süüdistati teda ennast lapsporno materjalide omamises. Huvitav, kas ta jõudis oma uurimisega liiga kaugele ja talle tehti lihtsalt ära või nakatus ka ise tõepoolest pedofiiliasse?
Väga huvitav kui kaugele asi jõuab...
Oleks tore kui tuleksid lagedale ka need kes aina mätsisid kinni kriminaalasjad või ei algatanud kriminaalasja selle pedofiili Joel Steinfeldti kohta.
Steinfeldil on politseijuhtkonnas keegi oma mees ja Steinfeldt on vist linnuvabriku maffiaga seotud.
Vahelduseks lugege ka normaalsete inimeste tegemistest:
Jarmo Vähäsilta kirjoitti 14.3. sähkön hinnasta, https://www.blogger.com/comment.g?blogID=3856211862839019746&postID=748135012788122879
Jarmo Vähäsilta kirjoitti 14.3. sähkön hinnasta, Fortumin ahneudesta ja päästöoikeuksista. Viimemainituista tuskin moni kansalainen saa tolkkua. Sen sijaan sähkön hinnan nousua voi seurata, kun pitää sähkölaskut tallessa. Ja se panee miettimään.
Vuonna 2001 sähkön siirron Suomusjärvellä hoiti Elnova hintaan 5,05 senttiä/kWh. Perusmaksu oli 3,20 euroa/kk. Vuonna 2002 Elnova laski siirtohintaansa noin 2 euroa/kk, mikä nyt kuulostaa uskomattomalta. Seuraavana vuonna tällainen häirikkö oli poistettu markkinoilta, tilalle tuli Fortum.
Sähkömme tuottaa Lumituuli Oy:n tuulivoimala, josta saamme osakashintaan 4000 kWh vuodessa. Tarvitessamme lisää Ekosähkö Oy myy meille muuta vihreää sähköä. Vuonna 2001 tuulisähkö maksoi 4,00 senttiä/kWh. Sähkömme hinnaksi siirtoineen ja veroineen tuli 9,05 senttiä/kWh.
Nyt tuulisähkömme hinta on 5,20 senttiä/kWh, mutta Ekosähkö Oy laskuttaa siitä perusmaksuineen 5,58 senttiä/kWh. Fortumin siirtohinta veroineen on 6,91 senttiä/kWh. Sähkömme siirtoineen ja veroineen maksaa nyt 12,49 senttiä/kWh. Hinta on noussut kuudessa vuodessa 3,44 senttiä/kWh eli 38 % . Nousua on 5,5 % joka vuosi. Tällä vauhdilla sähkön hinta kaksinkertaistuu aina 13 vuoden välein.
Mistä sitten sähkölaskumme koostuu? Runsas neljännes on pelkästään Fortumin hiljalleen ylöspäin keplottelemaa perusmaksua. Se on nyt 12 euroa/kk, vuonna 2004 se oli 10 euroa/kk, vuonna 2003 Fortumin aloittaessa 6 euroa/kk ja vuonna 2002 Elnovan aikaan 3 euroa/kk.
Fortum on siis korottanut perusmaksunsa kuudessa vuodessa nelinkertaiseksi eikä tätä korotusta edes vaivauduta perustelemaan. Fortum laskuttaa nyt saman sähkömäärän siirrosta 75 % korkeampaa hintaa kuin Elnova vuonna 2001. Ekosähkö Oy keksi perusmaksun vasta vuonna 2003, jolloin se oli 70 senttiä/kk. Nyt se on 1,20 euroa/kk eli kymmenesosa Fortumin perimästä.
Mitä voisi tehdä? Entäpä jos alkaisi tuottaa itse lämmityssähköä pienellä 2 - 5 kW:n tehoisella tuulivoimalalla? Eikä pelkästään itselle, vaan lähellä oleville naapureillekin peruslämmöksi. Tai miksi ei suuremmalla voimalalla koko kylälle. Lämpöä tulisi silloin kun tuulee ja kuin ei tuule, niin silloin verkosta tai muilla energioilla.
Hiljalleen on oivallettu, että sisämaassakin tuulee aika mukavasti. Perustietoa tuulisuudesta ei Suomessa ole saatu kerättyä. On ollut joidenkin tahojen etu jarruttamalla asiaa vaikeuttaa tuulivoiman rakentamista maassamme. Nyt hallituksen ohjelmaan on vihdoin kirjattu tuuliatlaksen tekeminen. Tuuliatlas antaa mitattua tietoa maan eri osien tuulisuudesta, missä tuulee ja missä ei. Se on tuulivoiman suurempaa rakentamista aikovalle välttämätöntä perustietoa.
Pientä 2 - 5 kW voimalaa suunnitteleva voi luottaa maalaisjärkeensä ja omiin havaintoihinsa tuulisuudesta itselleen vaihtoehtoisissa paikoissa. Parhaat paikat ovat rannikoilla, korkeilla mäillä ja aina tuulen esteiden yläpuolella.
On esitetty uskottavia arvioita, että 3 kW tehoinen tuulivoimala tuottaisi vuodessa rannikoillamme 10.000 kWh ja sisämaassa 5.200 kWh. Tällaisen voimalan hinta säätölaitteineen on luokkaa 7.000 euroa. Takaisinmaksuaika ilman korkoja olisi siis 6 - 12 vuotta, jos verkkosähkön hinta on koko ajan 12 senttiä/kWh. Suuremman 5 kW tehoisen voimalan vastaavat luvut ovat 17.000 tai 8.700 kWh, hinta noin 10.000 euroa, takaisinmaksuajat 5 - 10 vuotta.
Kun verkkosähkön hinta jo nykyvauhdilla kaksinkertaistuu 13 vuodessa, takaisinmaksuajat lyhenevät oleellisesti. Kannattaa pistää Googleen sana "tuulivoima", lukea mitä on tarjolla, tilata esitteitä ja tehdä laskelmia sähkön hinnan jatkuva nousu huomioiden.
Parhaiten oma tuulivoimala lämmittää vesivaraajaa, jollainen on esim. kaikissa yösähkölle suunnitelluissa pientaloissa. Hyvä kohde on myös joissain taloissa oleva yösähköllä lämmitettäväksi rakennettu betonivälipohja vastuskaapeleineen. Tulisijaansa voi sijoittaa sähkövastukset jälkikäteenkin, mutta uutta rakennettaessa paremmin. Sähköpattereihinkin voi tuulisähkön ohjata, mutta tavanomaiset kevyet sähköpatterit eivät pysty varastoimaan lämpöä. Massavaraajia on tarjolla, noin 150 kg painoiseen saa sähköllä ladattua yli 20 kWh lämpöä.
Tuulisähköllä voisi tuottaa myös vetyä ja käyttää sitä lähivuosina markkinoille tulevissa polttokennoautoissa. Sellaisen täysin päästöttömän auton autoverokin olisi vain 4 %. Kuka osaisi laskea, onnistuisiko vedyntuotto pientuulivoimalan avulla, millaista tekniikkaa tarvittaisiin, mitä maksaisi. Entäpä sama asia kylämittakaavassa? Tässä olisi teknisen alan oppilaitoksille ja yrityksille yhteistyön aihetta. Ja kylätoimikunnille aihetta miettiä, olisiko oma tuulivoimala paikallaan edullisen lämmön ja sähkön tuottamiseksi.
Pekka Leppänen
SUOMUSJÄRVI
Julkaistu Salon Seudun Sanomissa
elektritsaabtasuta.blogspot.com
Postita kommentaar